Lapsillemme ja lastenlapsillemme hyvä perintö, ei velkaperintöä!

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö painotti uuden vuoden puheessaan, että meidän on ryhdyttävä konreettisiin tekoihin puheitten sijaan. Velkaantumisemme on pysäytettävä.

Jokainen suomalainen on velkaa 17 659,24 valtionvelkana per 3.1.2015. Jokainen tarkoittaa vauvasta vaariin, eli kaikki eivät suinkaan voi milloinkaan osallistua oman velkaosuutensa maksuun. Tämän lisäksi jokaisella espoolaisella on lainaa Espoon taloussuunnitelman mukaan 1 621 euroa “kaupunginvelkana”. Näiden velkojen lisäksi tulevat jokaisen kansalaisen omat velat: asuntolaina, autolaina, kulutusluotot.

Laskepa omalta kohdaltasi paljonko sinun perhekunnassasi velkasummaksi kertyy, ja mieti montako henkilöä teillä saa palkkaa, jolla tämä velka ajan kanssa maksetaan. Kuinka monta vuotta tai kymmentä vuotta kestää, että nykyinen velka on maksettu? Jos kauhistuit niin kuin minä tein kun tämän tajusin, olet varmasti kanssani samaa mieltä, että näin ei voi jatkua.

Mitä sitten on tehtävissä?

Yksi peruskysymys on, että ihmisten on voitava saada toimeentulonsa työstä saaduilla ansiotuloilla, jos ihminen on työhön kykenevä. Sen vuoksi työnteon vastaanoton esteet on kiireesti purettava.

Yritteliäisyyttä tulee kannustaa ja myös sen riskejä pienentää. Suomen 279 500 mikro- ja pienyrityksissä on monia avaimia taloutemme tervehtymiseen. Kun joka toisessa palkataan yksi työntekijä, syntyy 140 000 uutta työpaikkaa!

Verotus on mielestäni nyt tapissaan, ja veroja on mieluummin laskettava. Peruselintarvikkeiden arvonlisäverotusta on alennettava, sehän vaikuttaa välittömästi jokaisen perheen ruokalaskuun.

Valtion palkat tulevat verotuksen kautta yhteisestä kassastamme. Valtion maksamat keskiansiot ovat nousseet 2003-2013 yhteensä 44 prosenttia. Julkisen sektorin työllisyys on nelinkertaistunut 1950-luvun alusta, mutta yksityinen sektori työllistään nyt vähemmän ihmisiä kuin tuolloin! Julkisyhteisöt työllistivät 614 100 henkilöä vuonna 2011. Valtion tulee käynnistää henkilöstöä edustavien järjestöjen kanssa neuvottelut, millä keinoin valtion palkkamenoja voitaisiin alentaa.

On ryhdyttävä päättäväisesti ja määrätietoisesti toimiin, joilla Suomi pääsee irti syömäveloista. Näin turvaamme kestävän tulevaisuuden myös lapsillemme ja lastenlapsillemme. Meidän tulee jättää heille hyvä perintö, ei velkaperintöä.