Kuihtuuko kansamme – onko perhepolitiikkamme ollut viisasta?

Viime aikoina on uutisoitu huolestuttavia asioita. Miesten hedelmällisyys on puolittunut viimeisten 20 vuoden aikana. Kemikaalien vaikutusta tutkitaan.

Ensisynnyttäjien keski-ikä on jatkuvasti noussut: kun vuonna 1987 ensimmäinen lapsi saatiin keskimäärin 26,5-vuotiaana, oli vuonna 2013 ensisynnyttäjien keski-ikä jo 28,5 vuotta. Vaikka tyttöjen sukukypsyys on aikaistunut, lapset saadaan aina vain myöhempään.

Väestöliiton mukaan paras hedelmöittymisikä naisilla on 20–25 vuoden iässä, mutta lapsia naiset saavat eniten vasta 30–34-vuotiaina.

Yhä useampi tulee jäämään lapsettomaksi ilman omaa tahtoaan. Se on monelle raskas suru.

Onko meillä nyt arvojen ja asenteiden tarkistamisen paikka? Onko perhepolitiikkamme oikealla tolalla? Syntyvyysluvut ovat pienimmillään sitten Suomen itsenäistymisen, ja määrä on laskenut jo viisi vuotta peräkkäin. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2015 lapsia syntyi 55 472.

On ehdotettu, että kaikille alle 25-vuotiaille tarjottaisiin ilmainen ehkäisy. Toki on hyvä, että raskaisiin aborttipäätöksiin ei tarvitsisi mennä. Suomessa tehdään joka vuosi 10 000 aborttia tarkoittaen, että 15 % raskauksista abortoidaan.

Olen hyvin huolissani tästä kaikesta. Tuntuu siltä, että kansana olemme kuihtumisen syöksykierteessä. Toivoisin, että kaikki se tahto ja energia, joka nyt liittyy lapsien syntymisen estämiseen, käytettäisiin äitien ja isien tukemiseen ja hyvään perhepolitiikkaan. Lapset ovat kuitenkin ainoa perintö, joka meistä maan päälle jää.